Repullinen tähtiä!

Olen jo pitkään etsinyt kuumeisesti laukkua, sillä minulla ei ole mitään laukkua ja kaikki, joita muilla on ja jotka voisin vaikka ilmaiseksi saada, ovat kammottavan rumia, enkä tahdo niitä kantaa. Niistä ei saa siedettäviä edes stailaamalla. Minä kun en yksinkertaisesti vain siedä mitään mustaa enkä väritöntä enkä synkkää. Standardieni vuoksi laukun löytäminen ei siis ole niin helppoa, kuin voisi luulla. Tavaraa pitää kuitenkin raahata edestakaisin ja veska on ollut etsinnässä jo jonkin aikaa. Minulla on kyllä kotona pari muovista salkkua ja vieläpä upean väriset, eli punainen ja pinkki. Ne vain ovat laukkuna auttamattoman epäkäytännölliset lievän kulmikkuutensa vuoksi.

Mun salkut!

 
No, meninpä sitten viime keskiviikkona yhden Omakirppis KABOOM!:n lähellä olevan liikkeen ohi kuuden jälkeen ja satuin näkemään näyteikkunassa hienon repun ja vieläpä lippiksiäkin mahtavissa väreissä. Oikein kuolasin! Ne olivat nimittäin todella hienoja! Olin kuitenkin liian myöhään liikkeellä, kun liike ovessa lukevien aukioloaikojen mukaan menee jo kuudelta kiinni. Ajattelin, että tulen sitten seuraavana päivänä uudelleen hyvissä ajoin ennen kuutta. Se päivä oli eilinen, torstai, juhannusaaton aatto. Menin kaupalle Omakirppis KABOOM!:sta ystäväni Ongin kanssa noin varttia yli viisi. Kauppa oli kiinni.

Joskus ei ole helppoa olla kotoisin rikkaasta länsimaasta! Minä sainkin sitten hirveän kilarin, kun olin vaivautunut paikalle turhaan ja jäin vieläkin ilman sitä hiton laukkua. Raivosin Ongille asiasta ihmetellen, miksei sattana voi pitää sitä fidun kauppaa auki niin, kuin on aikonut tai miksei sitten ollut voinut ilmoittaa asiasta vaikka edelliseen iltaan mennessä, jolloin ohikulkiessani olisin nähnyt, että turha vaivautua paikalle tiettyyn aikaan. Paloi käämit täydellisesti! Näin ovessa luki. Ei auttanut kiva sydänkään yhtään!

Ei näin!

Suuntasimme sitten Ongin kanssa kohti Sörnäisten Fidaa, jonne Ongi tahtoi. Minulla ei sinne tosin ollut asiaa, kun olin jo siellä juuri edellisenä iltana käynyt ja löytänytkin uimapatjan uimapatjakokoelmaani ja jotain muuta pientä. Sadatellessani kurjaa kohtaloani ja polkiessani maata yht'äkkiä katseeni kiinnittyi Vaasankadulla pieneen puotiin, joka ajankohdasta huolimatta oli auki. Se demonstroi aukiolemistaan näin:

Vaan näin!

Suuntasin siis sisään laukunhimossani. Kauppa paljastui yhden valokuvaajakollegan omistamaksi lifestylekaupaksi, Fox & Rabbit, jossa oli kaikkea pientä hienoa. Hetken raivosin myyjättärelle kovaa kohtaloani, mutta hänen lempeä asenteensa ja kaupan värikäs valikoima sai minut hieman lauhtumaan. Silmääni pistivät eritoten muoviset korut, jotka olivat akryylista muotoonleikattuja, erivärisiä riipuksia ja korvakoruja. Niin minä sitten sovitin kaulaani yhtä, jossa oli kolme punaista tähteä, ja ihastuin! Minun täytyi saada se omakseni! Ostin sieltä siis uuden korun! Se maksoi 28€ ja se näyttää tältä.

 

Naama minulla on kuvassa hieman myrtsi traumaattisesta kiinniolokokemuksesta johtuen. Yritin photoshopata kuvaan hieman hymyä toisessa versiossa, sillä oikeasti olin iloinen, kun löysin niin kivan killuttimen. Tuloksen näette alhaalla.

Pian saavuimme Kurviin, jossa näin, että Juhannus on tosiaan koittanut kaupunkiin!  Sivuraide oli tuonut koivumetsän asfalttiviidakkoon ja pakkohan sitä oli sitten kuvata. Näin vehmaalta se näytti! Ihan piti puraista yhtä lehteä, kun tahdoin maistaa koivua. En ollut maistanut koivua varmaan kahteenkymmeneen vuoteen!

Maisto!

 
Eipä se kaksiselle maistunut. Fidakaan ei ollut enää auki tyhmän Juhannushulinan vuoksi, joten käännyimme Ongin kanssa kannoillamme ja lampsimme ysi-ratikan pysäkille. Pysäkillä ollessamme huomasin yhden uuden kaupan Kurvissa ja sukelsimme sisään. Puoti myi japanilaisia sarjakuvajuttuja, mutta eipä näkynyt mitään mieleistäni laukkua ainakaan, joten palasimme pysäkille ja hyppäsimme ratikkaan. Ratikassa huomasin taas uuden kaupan tällä kertaa Hesarin puolessa välissä ja hyppäsimme ulos ratikasta ja sukelsimme sisään tähänkin uuteen kauppaan. Se oli avannut ovensa pari viikkoa sitten ja oli siis pikkasen Omakirppis KABOOM!:a nuorempi. Siellä myytiin pyöriä, vintagevaatteita, lamppuja, huonekaluja ja taidetta. Laukkujakin oli, muttei mitään ihan minun mieleistäni. Ongi löysi yhden keltaisen 1970-luvun lampun. Minä taas löysin alakerrasta sattumoisin taulun, joka on juuri siitä elokuvasta, joka inspiroi minua ostamaan Ebaysta päässäni näkyvän lakin: Back to the future -elokuvatrilogian toisen osan väriä valon mukana taittavan lippalakin. Taulun on maalannut Kristian Södergård ja sen nimi on: "Look at this, Doc!" Ongi sitten räpsäisi minusta kuvan taulun kanssa!

"Look at this, Doc"

Tämän kaupan nimi on siis Soul vintage! Sieltä voi vuokrata pyöriäkin. Suori siis sinne, jos pyöräilyttää tai tekee mieli löytää jotain hienoa päällepantavaa. Valikoima oli aika hyvä ja vaatteet olivat erikoisia ja hyväkuntoisia. Yhden paidan olisin minäkin sieltä itselleni tahtonut, mutta kävipä niin, kuin usein käytettyjen vaatteiden kanssa käy: se oli kokoa teltta, eikä kokovaihtoehtoja tietenkään ollut. Paita jäi siis vielä odottamaan uutta omistajaansa. Olisin tahtonut myös yhden tuolin, joka oli oikein kaunis ja todella halpakin eli vain 20€. Päätin kuitenkin, että en minä tuolilla mitään tee, kun en minä ikinä niillä istu paitsi tietokoneen ääressä ja siihen tämä tuoli ei oikein ollut sovelias. Tyydyin siis ottamaan tuolista vain kuvan muistoksi.

Viihdyimme Ongin kanssa tässä kaupassa aika pitkään kuvatessamme ja ihmetellessämme kaikkea. Palatessamme alakerrasta ylös olin mennä päästäni sekaisin, kun yht´äkkiä yläkerta näytti aivan eriltä kuin saapuessamme. Syy siihen oli se, että vuokrattavat pyörät oli siirretty kadulta sisään. Selvittelin hieman päätäni ja lätisimme sitten omistajien kanssa. Puhuimme muun muassa siitä, miten Kallio näyttää nyt aivan erilaiselta kuin vuosi sitten: sinne on ilmestynyt kaikenlaista uutta, pientä puotia nuorten ihmisten toimesta. Tuntuu, että koko kaupunginosa on muuttunut äkkiä mielenkiintoisemmaksi! Meidän  Omakirppis KABOOM! on tietenkin yksi uusi tulokas! Toivokaamme siis kaikkea hedelmällistä ja hyvää meille uusille tekijöille!

-Toni-